Johdanto

Tämä artikkeli ei anna tutkimustietoa, mutta sitä voidaan käyttää hypoteesina tutkimukselle. Oman kokemukseni mukaan työssä esiintyvä malli auttaa kaikkia opiskelijoita opinnoissa ja tulevassa työelämässä. Mallin harjoituksia on kokeiltu eri-ikäisten opiskelijoiden kanssa vuodesta 2022 lähtien. Opiskelijoiden joukossa on ollut sekä neurotyypillisiä, että neurodivergenttejä.

Työn tarkoitus

Ammatillisessa oppilaitoksessa, kuten varmasti muillakin asteilla, on opiskelijoissa havaittavissa monenlaisia oppimisen haasteita. Haasteet voivat olla motivaatioon, jaksamiseen, päihteidenkäyttöön tai muuhun elämänhallintaan liittyviä. Haasteet voivat olla myös oppimiseen liittyviä haasteita, kuten dysfasia tai lukihäiriö.

Opiskelumotivaatiota ja jaksamista heikentävät opiskelijoiden palautteen perusteella erityisesti ongelmat opetuksen organisoinnissa. Esimerkiksi, jos opettaja sairastuu, eikä oppilaitos järjestä sijaista, opiskelijalla saattaa olla lukujärjestykseen merkittynä itsenäistä opiskelua ilman tukea tai itsenäisen työskentelyn tehtäviä. Tilanteesta seuraa opintojen seisahtuminen, tunne opiskelun merkityksellisyyden ja opiskelijan omien vaikutusmahdollisuuksien vähenemisestä ja johtaa lopulta motivaation heikkenemiseen. Lopputuloksena voi olla lisääntyneet poissaolot ja jopa niistä seurannut opintojen keskeyttäminen.

Tämän työn tavoitteena on rakentaa malli, jolla voimme nostaa opiskelijan motivaatiota ja rakentaa hänen ammatillista identiteettiään niillä resursseilla, jotka meillä opettajina on oppilaitoksessa käytettävissämme. Ammatillisina opettajina työskentelemme asiantuntijaorganisaatiossa, jossa opetuksen organisointi kietoutuu vahvasti ammatilliseen sisältöön. En ota kantaa muiden alojen organisointiin, tämä artikkeli käsittelee ainoastaan Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon ohjelmoinnin opetusta. Sen periaatteista voi ottaa mallia myös muiden alojen suunniteluun.

Opettaessa ja alan kollegojen kanssa keskustellessa olen havainnut, että opiskelijoilla on yleensä vähemmän ongelmia ammatillisissa aineissa, kuin YTO-aineissa. Syynä lienee se, että ammatilliset aineet motivoivat aiheena enemmän kuin yleiset aineet. Ohjelmoinnin opiskelut aloittaessaan opiskelijat ovat siis kiinnostuneempia ohjelmoinnin kuin esimerkiksi äidinkielen tai matematiikan opiskelusta.

Ikä, oppimishaasteet, sukupuoli tai tai muut määritelmät eivät opetuksessa ole näyttäytyneet ammatillisten aineiden oppimiseen vaikuttavina tekijöinä. Erityisopetusta ei yleensä järjestetäkään ammatillisiin aineisiin. Ammattiaineiden erityisopetus on ammatillisten opettajien organisoimaa muun opetuksen ohessa.

Neurodivergentti nuori saattaa olla erityisen taitava hyperfokusoinnissa ja motivoitumisessa oman mielenkiinnonkohteensa äärelle. Jokainen nuori ja jokainen neurodivergentti on kuitenkin oma yksilönsä, joten yllä mainittua väitettä ei toki voi yleistää. Ohjelmointialalla hyperfokusoinnista on kuitenkin usein hyötyä. Myös lähtökohtaisesti vähemmän motivaatiota herättävät oheistehtävät, kuten ohjelmointiin liittyvä dokumentointi, on helpompaa, kun se liittyy vahvasti pääaiheeseen. Keskustelua onkin käyty, voisiko ammattiaineeseen liittyviä tehtäviä hyödyntää yleisissä aineissa, esimerkiksi ammattiaineissa tehty dokumentaatio käsiteltäisiin äidinkielen tunnilla.

Dokumentaatio lisätään opiskelijan online-portfolioon tulevaa työnhakua varten. On tärkeää, että dokumentaatiota tehdään riittävän pienissä erissä. Käynnissä olevaa projektia voidaan dokumentoida koko ajan ohjelmoinnin ohella ja siitä muistutetaan päivittäin tiettyyn aikaan. Esimerkiksi viimeinen puoli tuntia päivästä voidaan käyttää dokumentointiin.

Harjoitustyön kysymykset

1. Mikä on roolini opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa?
2. Miten voin opettajana rakentaa ohjelmoinnin opetuksen niin, että tuen parhaalla mahdollisella tavalla neurodiversiteettiä ja koko ryhmän kehittymistä alansa motivoituneiksi ammattilaiseksi?

Ammatillisen opettajan rooli on tiedon ja ammattiaidon lisäksi ohjata opiskelijoita ammatti-identiteetin rakentamiseen, sisäisen motivaation herättämiseen, omien vahvuuksien löytämiseen, itsetunnon ja -tuntemuksen parantamiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen, sekä työelämä- ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Opetus tulee rakentaa organisoidusti ja järjestelmällisesti niin, että opiskelijat ovat koko ajan tietoisia opintojensa suorituksista ja etenemisen vaiheista. Yllätyksiä pyritään vähentämään ja keskustelua, ryhmäytymistä sekä opiskelijaan tutustumista lisäämään. Alla olevat tehtävät on tehty kaikille, sekä neurotyypillisille, että neurodivergenteille nuorille. Havaitsin kaikkien opiskelijoiden hyötyvän tehtävistä oman työnsä organisoinnissa, motivaation ylläpitämisessä ja ammatti-identiteetin löytämisessä.

Toivon myös omalta osaltani kasvattavani ammattilaisia, jotka vaalivat ja osaavat arvostaa neurodiversiteettiä ja erilaisia vahvuuksia työelämässä. Haluankin omalta osaltani toimia Suomen opetus- ja koulutuskentällä diversiteetin ja positiivisen pedagogiikan puolestapuhujana. Oman alan keskustelua seuratessa olen havainnut, että monessa ICT-alan työpaikassa osataan jo arvostaa nepsy-diagnoosin saaneita työntekijöitä. Esimerkiksi autismin kirjolla olevalla työntekijällä voi olla vahvuuksia juuri loogista ajattelukykyä, hyperfokusointia, sinnikkyyttä, motivaatiota ja ongelmanratkaisutaitoja vaativiin tehtäviin, joista ICT-alalla ja erityisesti ohjelmoinnissa on hyötyä.

Ammatillista ohjelmistokehittäjän opetusta lähdin kehittämään aineenopettajan opinnoissani saamieni materiaalien pohjalta. Ohjelmoinnin opetusta käsittelimme mm. artikkelin pohjalta: Extreme apprenticeship method in teaching programming for beginners, teoksessa Proceedings of the 42nd ACM Technical Symposium on Computer Science education (Vihavainen, A., Paksula, M. & Luukkainen, M., 2011). Artikkeliin pohjautuvissa opetusmateriaaleissa opetusmetodit jaetaan kolmeen malliin: 

Perinteinen ohjelmoinnin opetus

Luennot, kotitehtävät, harjoitukset. Luennot rakentuvat ohjelmointikielen rakenteisiin, ei soveltamiseen. Harjoituksissa käydään läpi mallivastauksia. Tulokset osoittavat, että syntaksiin ja semantiikkaan liittyvät asiat opitaan, mutta rakenteiden yhdistäminen mielekkäiksi ohjelmiksi ei kehity. Yksin tehtävissä kotitehtävissä opitaan kehnoja työtapoja. Keskeyttämisluvut ovat korkeita.

Kognitiivinen kisällioppiminen

Mallintaminen, ohjaus, häivyttäminen. Mallintamisvaiheessa opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään prosessia käsitteellisesti, näyttää miten kokenut ohjelmoija toimisi, luennot sisältävät auki kirjoitettuja esimerkkejä, joissa ohjelma on valmis kokonaisuus, läpikäynnin yhteydessä opettaja ajattelee ääneen ja kuvaa, miten toimisi.  Ohjausvaiheessa tehdään harjoitustehtäviä kokeneen ohjauksessa, ohjaus ei ole valmiiden vastausten antamista, vaan vinkkejä. Häivyttämisvaiheessa opiskelija saa enemmän itsenäisyyttä. Tärkein tulos oli keskeyttämisen väheneminen. Palautteen mukaan kurssi oli motivoiva ja palkitseva.

Tehostettu kisällioppiminen

Lisää kognitiiviseen kisällioppimiseen piirteitä aktiivisesta oppimisesta. Korostaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta, tekemällä oppiminen. Korostaa tehtävien mielekkyyttä ja sopivia haasteita, ja lisää näin tekemisen motivaatiota. Mukavuuskynnyksellä toimiminen, ei kompromisseja. Jatkuva palautteen antaminen. Vähemmän luentoja, enemmän tehtäviä. Relevantteja tehtäviä. Pakolliset harjoitukset alkavat mahdollisimman nopeasti. Rutiinien harjoittelua. Selkeät ohjeet. Rohkaistaan itsenäisen tiedon hakemiseen.

Ohjelmoinnin opetus perustuu suunnitelmani mukaan tehostetun kisällioppimisen malliin.

Työn ja opiskelun organisointi

Erilaisuutta arvostavan ja opiskelijaa kunnioittavan, opetuksen suunnittelu lähtee hyvästä organisoinnista koko oppilaitoksen tasolla. Syksyn alkaessa opettajalla ja opetettavilla luokilla tulee olla valmiina työhön soveltuvat opetustilat, työvälineet, sekä opetus- ja suunnitteluresurssit. Oman työn ohessa -opetuksesta kärsivät erityisesti ryhmän tukea tarvitsevat opiskelijat opettajan antaman läsnäolon ja tuen ollessa puutteellista.

Opettajan tulisi organisoida opetus niin, että opiskelija on koko ajan tietoinen opintojensa etenemisestä oman henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti. Suunnitelmia pitää pystyä ketterästi tarkentamaan. Kyselyjen, keskustelujen ja tehtävien perusteella opettaja oppii tuntemaan opiskelijansa vahvuudet ja persoonalliset tarpeet opetukselle. Samalla oppilas oppii tuntemaan itseään ja vahvuuksiaan, sekä toimimaan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Olen luonut opiskelijoille Ammatti-identiteetti ja työyhteisön jäsenenä toimiminen -opintomateriaalia.

Ensimmäiseksi opiskelija luo Tutkinnon perusteiden pohjalta oman opintopolkunsa. Tutkinnon perusteissa ovat kaikki Tieto- ja viestintätekniikan nimikkeiden tutkinnon osat. Opiskelijan tullessa valituksi opiskelemaan tiettyä tutkintonimikettä, opintopolusta voidaan piirtää tekemäni mallin mukainen kaavio (Liite 1). Polkua voidaan muokata opintojen edetessä ja suunnitelmien muuttuessa. Se muotoutuu jokaiselle omanlaisekseen. Tätä kutsutaan ammattikoulussa opintojen henkilökohtaistamiseksi.

Taulukon pohjalta opiskelija rakentaa itselleen muokattavan ja kehittyvän opintosuunnitelmansa. Taulukosta voidaan rakentaa toteutusaikatauluihin sopiva aikajana. Tekemässäni mallissa ammatillisten opintojen aikajanat (Liite 2). Aikajanaan lisätään YTO-opinnot. Valmiit tutkinnon osat merkitään suoritetuiksi opintojen edetessä.

Ensimmäisestä tutkinnon osasta alkaen, opiskelija harjoittelee myös järjestelmällistä projektien dokumentointia, kommentointia ja organisointia. Hän kerää versionhallintajärjestelmä GitHubiin omaa portfoliota osaamisestaan ja opintojen aikana tehdyistä projekteista.

Myös opintojen asiasisältö on opiskelijoilla tiedossa. Liitteessä rakentamani esimerkki ohjelmistokehittäjän pakollisten opintojen (Ohjelmointi, 45 osp ja Ohjelmistokehittäjänä toimiminen, 45 osp) sisällöstä (Liite 3).

Opiskelijat tekevät ensimmäisten orientaatioviikkojen aikana itselleen henkilökohtaisen viikkolukkarin antamani mallin mukaisesti (Liite 4). Lähiopiskelulle merkitään 5,5 h / pv, yöunta 8 h, sekä tarvittava määrä aikaa koulumatkoihin, ym. opiskelijan mielestä elämän oleellisiin osa-alueisiin. Koulu tarjoaa opiskelijoille ilmaisen aamupuuron. Läksyjä ei ole, mutta opiskelijat käyttävät usein vapaa-aikaansa ohjelmoimiseen. Sitä varten opiskelija saa koulusta tasolle sopivia ja kehittäviä tehtäviä. Opiskelija voi myös itse ehdottaa oman mielenkiintonsa mukaisia harjoituksia. Koska ohjelmoija voi olla erikoistunut moneen eri osa-alueeseen, kannustamme myös omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Lukkarin toteuttaminen jää opiskelijan itsensä harteille. Lukkarin pohjalta voidaan kuitenkin keskustella, jos esim. opiskelijan yöunet ovat jääneet vähälle.

Ohjeiden antaminen

Päivän tavoitteet, ohjeet ja tehtävät annetaan selkeästi päivän alussa (Liite 15). Tehtävät jaetaan riittävän pieniin osiin ja jokainen osa merkitään tehdyksi sähköiseen opiskelujärjestelmään, josta edistyminen tutkinnon osan tehtävissä näkyy vihreinä pylväinä ja prosentteina. Opettaja merkitsee tehtävän suoritetuksi hyväksytty/hylätty asteikolla. Järjestelmästä löytyy myös helppolukuiset kirjalliset ohjeet jokaisen tehtävän tekemiseen.

Tulevaisuuden ongelmia ratkotaan monialaisissa työryhmissä ja työelämässä arvostetaan kollegoja tukevia työntekijöitä. Ohjelmistokehittäjäksi opiskellessa opiskelukaverin auttamiseen kannustetaan, mutta valmiita vastauksia ei saa jakaa tai kopioida. Lisäksi osa tehtävistä järjestetään projekteina, joita tehdään moniammatillisesti ja yhteistyössä yritysten sekä erilaisten organisaatioiden kanssa.

Opiskelijan tukeminen

Orientaatiojaksolla käydään lounaalla koulun ruokalassa molempien opettajien sekä oman alan toisen/kolmannen vuoden opiskelijoiden tai tutoreiden kanssa. Kampukseen ja opetustiloihin tutustutaan yhdessä ryhmän kanssa. Tutkinnon osasta toiseen kiertävä valmennuspolku liitteessä (Liite 14).

Verkostokartta

Opiskelijat täyttävät varhaisessa vaiheessa opintojaan verkostokartan (Liite 5). Tehtävä: Piirrä oma tukiverkostosi opinnoissasi. Ketkä kuuluvat lähipiiriisi? Keneltä saat tukea, kun tarvitset kannustusta tai rohkaisua?  

Poikkeuskysymys

Poikkeuskysymystä käytetään erityisesti haastavissa tilanteissa, kuten jaksamisen tai opiskelumotivaation laskiessa. Poikkeuskysymys esitetään suullisesti ja kasvotusten henkilökohtaisesti opiskelijan kanssa. Paikalla voi olla muuta tukihenkilöstöä, kuten kuraattori, erityisopettaja, tai terveydenhoitaja. Kysymykset esitetään vapaamuotoisesti, tukena voi käyttää liitteenä olevaa listaa (Liite 6).

Ihmekysymys ja asteikkoharjoitus

Ihmekysymystä ja asteikkoharjoitusta voidaan käyttää keskustelun apuna silloin, kun opiskelijalla on esimerkiksi haasteita herätä kouluun aamuisin, joka johtaa toistuviin poissaoloihin. Ihmekysymys esitetään suullisesti ja kasvotusten henkilökohtaisesti opiskelijan kanssa. Paikalla voi olla muuta tukihenkilöstöä. Tehtävä voidaan toteuttaa myös toiminnallisesti käveltävän asteikon avulla. Keskustelu toteutetaan vapaamuotoisesti, tukena voi käyttää liitteenä olevaa listaa (Liite 7).

Motivaatiota ja ammatti-identiteettiä vahvistavia tehtäviä

Oikeiden asiakkaiden kanssa tehdyt relevantit projektit lisäävät opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun. Asiakas voi olla alan yritys tai pienyrittäjä, jolle harjoitustyö ohjelmoidaan (yrityksen kotisivut, sivuille toivottu feature, anturijärjestelmän demo, integraatio, tms.). Opiskelijoille annetaan tason mukaisia, saavutettavia, mutta kehittäviä, tehtäviä. Harjoituksia tehdään turvallisessa ympäristössä koululla. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työpaikalla.

Tulevaisuuden muistelu

Opintojen alkuvaiheessa tehdään tulevaisuuden muistelu -kysely. Kysely täytetään sähköisesti esimerkiksi Microsoft Forms alustalla ja sen pohjalta pidetään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen henkilökohtaistamiskeskustelu kasvotusten. Ajatuksena on, että opiskelija kuvittelee itsensä juuri valmistuneena ammattilaisena. Mallikysymykset liitteenä (Liite 8).

Arvokello

Arvokello auttaa opiskelijaa hahmottamaan, mihin hän käyttää eniten aikaansa. Arvokello voidaan tehdä opintojen jo ollessa pidemmällä, esimerkiksi lukuvuoden tai ensimmäisen tutkinnon osan puolivälissä. Tehtävällä pyydetään opiskelijaa pohtimaan, kuinka tärkeää opintojen eteneminen on hänelle tällä hetkellä. Kuinka paljon se vie aikaa? Onko opiskelijan elämä tasapainossa, vai viekö esimerkiksi opinnoissa mukana pysyminen suhteettomasti aikaa muilta tärkeiltä elämän osa-alueilta?

Tehtävä: Kirjoita arvokellon viivoille sinulle viis tärkeintä asiaa kuten opiskelu, perhe, harrastukset, kaverit, tms. Väritä jokaisen arvon nuolesta se pää, johon elämästäsi kuluu enemmän aikaa suhteessa toiseen arvoon. Mallipohja liitteenä (Liite 9).

Mallittaminen

Tutkinnon osasta tehdään mallittamistehtävä ennen näytön alkua. Tehtävän tarkoituksena on osoittaa opiskelijalle, että hän oppinut ja kehittynyt paljon tutkinnon osan aikana. Kyselyn sisältö riippuu tutkinnon osasta ja suoritetaan sähköisesti. Liitteenä kyselyn malli opiskelijan ensimmäisestä ammatillisesta tutkinnon osasta, tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät, 25 osp, ohjelmistokehittäjät (Liite 10).

Näytön jälkeen tehdään mallittamistehtävä, jolla arvioidaan omaa ja tiimin suoriutumista. Kysely tehdään sähköisesti ja sen pohjalta pidetään henkilökohtaiset arviointikeskustelut. Kyselyn sisältö riippuu tutkinnon osan sisällöstä. Liitteenä esimerkki asiakkaan kanssa tehdyn integraatioprojektin kyselystä (Liite 11).

Onnistumisen tähtihetki

Tutkinnon osan arvioinnin jälkeen, ennen seuraavaa tutkinnon osaa tehdään onnistumisen tähtihetki -tehtävä (Liite 12). Tehtävä tehdään sähköisesti, keskustelu käydään kyselyn perusteella ainoastaan tarvittaessa.

Spiraaliharjoitus

Spiraaliharjoitusta tehdään keväisin ennen kesälomaa (Liite 13). Spiraalin kierrokset kehittyvät kolmen vuoden aikana opiskelijan kehittyessä kohti alansa ammattilaisen roolia.

Toteutus voi olla toteutettuna sähköisenä tai elävöitettynä pistetyöskentelynä.  

Juorukehu

Opiskelijoita kannattaa kehua saavutetuista tavoitteesta ja/tai opiskelijan vahvuuksista. Opiskelijoita voi kehua heidän kuullensa toisille opettajille, vanhemmille, oppilaitoksen tukihenkilökunnalle, jne. Jokaisessa opiskelijassa on hyvää ja kehuttavaa, joka pitäisi tuoda esille myös hänen kuultensa. Kehuminen kasvattaa opiskelijan luottamusta omaan kyvykkyyteensä sekä opettajia ja oppilaitosta kohtaan.

Jaksamista ja keskittymistä vahvistavia tehtäviä ja menetelmiä

Tunneilla tehdään keskittymistä vaativia ohjelmointitehtäviä. Työskentelyssä opiskelija voi parhaimmillaan päästä ns. flow-tilaan, jossa opettajan tärkein tehtävä on eliminoida etenemistä häiritsevä häly ja keskeytykset. Apua saa opettajalta viittaamalla tai koodia saa tehdä yhteistyössä hiljaisesti keskustellen naapurin kanssa. Joskus ohjelmointiongelmat eivät ratkea koodia tuijottamalla. Tilannetta voi pyrkiä helpottamaan esim. antamalla opiskelijalle mahdollisuuden:

• Vaihtaa opiskeluasentoa seisten tai istuen sähköpöydän ääressä, tasapainotuolilla, säkkituolilla tai jumppapallolla istuen.
• keskittyä kuulokkeet korvilla musiikkia kuunnellen.
• käydä tarvittaessa venyttelemässä jumppakepillä, kahvakuulalla tai kuminauhalla.
• käydä vapaasti keittämässä kahvia/teetä (opiskelijaryhmä kerää rahaa palautuspulloilla).
• pitää tarvittaessa omaan tahtiin 15 min. jaloittelutauon.

Viikon viimeisillä tunneilla koko ryhmän kanssa pidetään pieniä tuntikisoja. Kisat ovat nopeita yksinkertaisesti toteutettavissa olevia ja yhteisöllisyyttä sekä sosiaalisuutta kasvattavia hyväntuulen pelejä, kuten Post-it lapun liimaamista seinälle mahdollisimman korkealle hyppäämällä, pullon flippausta, pöytäfutisturnaus, paino-hulan pyörittämistä mahdollisimman pitkään, jne.

Tunnetilan turvallinen signalointi   

Toisen asteen opiskelija osaa jo usein tunnistaa omia tunnetilojaan, esimerkiksi lähestyvän melttarin (ylikuormittumisesta aiheutuva tunneromahdus) tai suttarin (ylikuormittumisesta aiheutuva sulkeutuminen). Opiskelijalle voi tulla tarve esimerkiksi poistua luokasta huomatessaan ahdistavan tunnetilan. Opiskelijalle pitäisi antaa mahdollisuus ilmaista tunnetilojaan luokassa ilman luokan huomion kiinnittämistä itseensä ja ongelmaansa. Opettajan on puolestaan hyvä tietää opiskelijan akuutista tilanteesta.

Tähän mennessä opiskelijan kanssa on sovittu erikseen signaalista, jolla hän ilmaisee ahdistumisen tunteen, jonka vuoksi poistuu siitä ilmoittamatta luokasta. Signaali on saattanut olla esimerkiksi repun nostaminen tuolille lähtiessä.

Signalointia varten voi myös käyttää valmiita manuaalisia tai digitaalisia sovelluksia. Värien merkitykset voivat olla esimerkiksi:

• Punainen – ahdistunut, poistun luokasta hetkellisesti. En halua seuraa, enkä apua.
• Keltainen – kaipaan apua, voisiko opettaja tai tukioppilas lähteä kanssani kävelylle ja juttelemaan.
• Vihreä – kaikki hyvin, tervetuloa juttelemaan, voit kysyä tai keskustella kanssani.
• Sininen – keskityn työhöni, ethän häiritse.
• Lila – tehtävien tekemisessä haasteita, voisiko opettaja tai opiskelija-kollega tulla antamaan pientä tukea tehtävissä?
• Valkoinen – tauon paikka, lähtisikö joku kanssani kahville?

Tukitoimista havaittua

Koska tukitoimia ei ole kokeiltu kokonaisen tutkinnon opiskelijalla alusta loppuun, työn tulokset ovat osittain hypoteettisia. Vuoden aikana tehtyjen tehtävien perusteella voidaan kuitenkin havaita seuraavaa:

1. Opiskelijat eivät ole kritisoineet valmentavien tehtävien tekemistä, vaan tekevät niitä luontevana osana opintojaan.
2. Suurin osa kirjoittaa paljon tietoa antavia vastauksia. Niiden avulla voi selvittää opiskelijoiden tavoitteita ja motivaation tasoa.
3. Opiskelijoiden keskeyttämiset ja alanvaihdot ovat vähentyneet.
4. Opiskelijat löytävät oman kutsumuksensa nopeammin ja helpommin. Opiskelija pääsee nopeammin siirtymään oikealle alalle, jos hän ei ole alun perin valinnut oikealta tuntuvaa alaa.
5. Opiskelijat tekevät harjoituksissa hyviä havaintoja omasta vastuustaan opintojen edistymisessä ja alalla menestymisessä.
6. Tehtävät ja harjoitukset ovat saaneet opiskelijat havaitsemaan haasteet omassa ajankäytössään. He osaavat tehtävien ansiosta selkeämmin jakaa aikaansa opiskelun, harrastusten, mahdollisen työn ja perhe-elämän välillä.
7. Opiskelijat saavat harjoituksissa halutessaan purkaa tuntemuksiaan ja kokemiaan haasteita opettajalle. Opettaja kysyy, kuuntelee ja kuulee opiskelijaa. Opiskelija saa tunteen, että opettaja on tukihenkilö, johon voi luottaa.
8. Opiskelijoiden kanssa on keskusteltu heidän opintoihinsa liittyvistä pohdinnoista. Kun opettaja on mm. saanut kuulla opiskelijoiden epävarmuudesta, asiasta on voitu keskustella. Vaikuttaisi siltä, että opiskelijoiden itsetunto ja ammatti-identiteetti ovat parantuneet.
9. Opiskelijat näkevät enemmän itse vaivaa opintojensa edistämiseksi, kun he ovat itse tietoisia ja saaneet vaikuttaa opintojensa kulkuun.
10. Tehtävien avulla opiskelijat hahmottavat itsensä helpommin kyvykkäiksi ja vastuullisiksi ammattilaisiksi.
11.  Digitaalisesti täytettävien kyselyjen sävy vaikuttaa selvästi vastauksiin, mahdollisesti siis myös opiskelijan tunteeseen omasta kyvykkyydestä. Jos kysymysten asettelu on negatiivinen: “Oliko sinulla haasteita…”, “Miten voisit parantaa…” vastaukset ovat usein negatiivisia ja itseä arvostelevia. Jos kysymyksen asettelu on positiivinen: “Olet suorittanut ongelmanratkaisutaitoja, yhteistyötä, sinnikkyyttä ja ammattitaitoa vaativan tutkinnon osan ja olet nyt opettajien mielestä valmis suorittamaan näytön osaamisestasi…”, myös vastaukset ovat positiivisia ja tulevaisuuteen suuntaavia sekä näytöistä suoriudutaan paremmin.  
12. Kaikki tehtävät eivät sovi kaikille. Kokonaisuutena valitut tehtävät ovat kuitenkin testattu ja toimivaksi havaittu.

Liitteet

Liite 1, Opintopolku

Ohjelmistokehittäjän opintopolkumalli:

 

Liite 2, Aikajana

Liite 3, Sisältö

Ohjelmistokehittäjän pakollisten opintojen (Ohjelmointi, 45 osp ja Ohjelmistokehittäjänä toimiminen, 45 osp) sisältömalli:

Liite 4, Viikkolukkari

Liite 5, Verkostokartta

Verkostokartan malli:

Liite 6, Poikkeuskysymys

1. Nimeä lyhyesti ongelma/pulma/haaste.
2. Mihin asioihin voit itse vaikuttaa?
3. Mikä merkitys asialla on sinulle?
4. Milloin tilanne on hankalimmillaan?
5. Milloin tilanne on helpompi?
6. Mitä teet silloin konkreettisesti, kun tilanne on helpompi?
7. Mitä joku muu teki, jonka ansiosta ongelma pieneni?
8. Milloin ja miten toivottu asia on jo toteutunut?
9. Milloin ja miten tilanne sujuu paremmin?
10. Mitä sellaista teet jo, mitä kannattaa jatkaa?
11. Mitä kannattaa muistaa tulevaisuudessa?
12. Miten poikkeuksia voisi saada lisää?
13. Miten pitkälle poikkeuksilla voisi päästä?

Liite 7, Ihmekysymys ja asteikkoharjoitus

1. Millainen tilanne on opiskelijan omasta mielestä juuri nyt asteikolla 1–10?
2. Annetaan opiskelijan kuvitella tilannetta, jossa hän herää aamulla ja huomaa ongelman ratkenneen. Ihme on tapahtunut ja ongelma on poistunut. Pyydä opiskelijaa kuvailemaan tilannetta. Mitä on tapahtunut. Mistä muut huomaavat, että ihme on tapahtunut? Mitä opiskelija tekee eri tavoin sen jälkeen, kun ihme on tapahtunut?
3. Määritellään lähitavoite. Mikä olisi ensimmäinen askel kohti tuota parempaa tilannetta? Millainen tilanne olisi silloin? Mikä on näkyvä merkki siitä, että opiskelija on edistynyt? Mitä hän on tehnyt päästäkseen tuohon seuraavaan askeleeseen?
4. Mitä voimavaroja (kykyjä, aiempia onnistumisia) hänellä on voidakseen edetä seuraavaan askeleeseen? Kuka häntä voisi auttaa ja tukea?
5. Milloin hän aikoo ottaa ensimmäisen askeleen? Mitä konkreettista hän aikoo tehdä asian hyväksi seuraavan 24 h aikana?

Liite 8, Tulevaisuuden muistelu

1. Kun olet valmistunut ammattioppilaitoksesta, saanut tarvitsemasi osaamisen ja siitä on jäänyt sinulle varma ja luottavainen mieli aloittaa työelämässä, mitä olet oppinut ja miten asiat silloin ovat? Mitä haluat tehdä seuraavaksi? Opiskella lisää? Mennä töihin, minne?
2. Miten saavutit haluamasi päämäärän? Mitä teit? Mitä taitoja ja vahvuuksia sinulla on, joiden avulla saavutit haluamasi päämäärän?
3. Mitä teit oppimisesi aikaansaamiseksi ja tarvitsitko siihen tukea? Keneltä ja millaista apua sait? Miten kehityit opiskelujesi aikana?
4. Kun oppimisesti ja kehittymisesi on toteutunut kuvaamallasi tavalla, mitä opettajasi ja Salpaus oppilaitoksena teki ja miten?
5. Olitko jostain opiskeluun liittyvästä asiasta huolissasi opiskelujesi alkaessa ja mikä sai huolesi vähenemään?

Liite 9, Arvokello

Liite 10, Tutkinnon osan mallittaminen

1. Onneksi olkoon! Olet suorittanut riittävästi tehtäviä päästäksesi suorittamaan tutkinnon osan näyttöä. Miten käsityksesi ohjelmistokehittäjän ammatista muuttui tai kehittyi alan toimintaympäristöihin, ilmiöihin ja sanastoon tutustumalla?
2. Tutkinnon osan tehtävillä harjoiteltiin mm. sinnikkyyttä, paineensietokykyä, kiireessä työskentelyä, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, itsenäisiä tiedonhakutaitoja, kollegiaalisuutta, avun pyytämistä ja antamista, mukautumiskykyä muuttuvissa ja vaihtelevissa tilanteissa, sekä ohjelmoinnillista ajattelua. Hyvä sinä, suoriuduit upeasti! Mitä opit omasta opiskelutyylistäsi? Mitä vahvuuksia löysit itsestäsi, joiden avulla onnistuit tehtävien suorittamisesta? Miltä tehtävien tekeminen tuntui? Mitä ajatuksia tehtävistä suoriutuminen sinussa herättää?
3. Syksyn tehtävien tavoitteena oli myös tutustua lyhyesti ohjelmistokehittäjän ammatin moniin puoliin. Minkälaiset tehtävät tai tavat opiskella motivoivat sinua eniten?
4. Mitkä työtehtävät kiinnostavat sinua eniten tällä hetkellä ensimmäisen tutkinnon osan perusteella? Miksi?
   • Sulautetut järjestelmät / IoT
   • Käyttöliittymäsuunnittelu
   • Backend ohjelmointi
   • Tietokannat
   • Frontend ohjelmointi
   • Tiimityöskentely, asiakaspalvelu
   • Ohjelmointiympäristöt, palvelimet
   • Brändäys, markkinointi, sisällön suunnittelu
   • Joku muu, mikä?

Liite 11, Tutkinnon osan mallittaminen

1. Asteikolla kartoitetaan motivaatiota, toiveikkuutta ja edistymistä. Arvioi osaamistasi asteikolla 0 (hylätty) – 5 (kiitettävä)
2. Miten pääsit näyttöprojektissa saavuttamaasi tasoon? Miten aiot saavuttaa tavoitteesi jatkossa? Pitääkö sinun kehittää joitakin toimintatapojasi projektista saamiesi kokemusten perusteella?
3. Minkälaisia haasteita sinulla oli projektissa? Liittyivätkö ne esimerkiksi jaksamiseen, motivaatioon tai tekniseen osaamiseen? Miten ylitit haasteet? Minkälaisia vahvuuksia sinulla on, jotta pystyit jatkamaan työssäsi eteenpäin haasteista huolimatta?
4. Milloin työ tuntui kivalta? Mitä silloin tapahtui? Mitä sellaista teit, mitä kannattaa jatkaa? Mitä hyviä tapoja projektista kannattaa oppia tuleviin harjoituksiin, projekteihin tai työharjoittelujaksoihin?
5. Mitä opit projektissa omasta työskentelystäsi? Pidätkö enemmän tiimityöskentelystä vai yksin tekemisestä? Turhaudutko nopeasti vai oletko sinnikäs myös haasteissa? Minkälaisista työtehtävistä pidit projektin aikana eniten? Miten suhtaudut epävarmuuteen? Miten suhtaudut muutoksiin? Miten suhtaudut paineeseen?
6. Miten arvoit vanhempien opiskelijoiden taitoja projektipäälliköinä? Mitä oppeja aiot itse ottaa käyttöön vanhemmilta opiskelijoilta?
7. Miten arvioit asiakkaan toimintaa tuoteomistajana?
8. Miten arvoit oman tiimisi yhteistyötä? Mitä menetelmiä aiot ottaa käyttöön seuraavissa tiimityötä vaativissa tehtävissä tai projekteissa?

Liite 12, Onnistumisen tähtihetki

1. Kerro menneestä tutkinnon osasta yksi tilanne, jossa erityisesti onnistuit?
2. Miten sen tarkalleen teit, miten sait sen aikaan käytännössä?
3. Mitä taitoja sinulla on täytynyt olla, että olet voinut onnistua?
4. Miten olet oppinut toimimaan näin? 
5. Mitkä luonteenominaisuudet vaikuttivat myönteisesti suoriutumiseen? Mikä sinua on auttanut hyödyntämään ominaisuuksiasi?
6. Miten vahvistaisit näitä taitojasi ja ominaisuuksiasi edelleen?

Liite 13, Spiraaliharjoitus

1. IDENTITEETTI
   Määrittele tavoitteesi ohjelmoijana. Millaiseksi ohjelmoijaksi olen kehittymässä? Kuka/mikä olen? Millainen olen?
2. HISTORIA
   Mitä voimavaroja, kykyjä, osaamista löydän omasta historiastani tavoitteen saavuttamiseksi?
3. YMPÄRISTÖ
   Milloin, missä ja kenen kanssa saavutan/ toteutan tavoitteeni? Mitä rajoituksia ympäristöni asettaa? Mitä voimavaroja ympäristöstäni löytyy?
4. KÄYTTÄYTYMINEN
   Mitä sellaista teen jo, joka auttaa tavoitteen saavuttamisessa? Miten toimin käytännössä?
5. TAIDOT JA KYVYT
   Mitä osaan jo? Mitä taitoja tarvitsen lisää? Miten hankin tarvittavat taidot?
6. ARVOT JA USKOMUKSET
   Miksi haluan päästä tavoitteeseeni? Miksi tavoite on minulle tärkeä? Miksi tavoite on tärkeä muille?

Liite 14, Valmennuspolku

Liite 15, Koulunpäivän rakenne